Tule Joulu, tule!

Marraskuu on mennyt ohi varkain, blogin kirjoituksen osalta. Täällä on niin sanotusti ollut "viel los". On käynyt vieraita, tehty töitä, opiskeltu.
Tänä aamuna saatettiin AA-kerho Klotenin lentokentälle, heipat sanottiin iloisemmissa tunnelmissa kuin viime kerralla, nyt todettiin, että parin viikon päästä jo nähdään! Joulu on jo lähellä. Aionkin virittäytyä joulun tunnelmaan aloittaen joulukorttien askartelulla ja sitten joululahjojen hankinnalla. Meinasin tänä vuonna tehdä kaikkien aikojen kauneimmat joulupaketit, kun siihen on nyt aikaa. Siis kaikkien aikojen kauneimmat miun tekemät :)

Kolmen kuukauden intensiivinen saksanopiskelu huipentui lauantaina olleeseen kokeeseen. Nyt olo on vielä epätodellinen. Ekanakin mietityttää miten pärjäsin ja toisaalta päivästä vapautui niin paljon aikaa kaikkeen muuhun. Parhaani tein kokeeseen valmistautuessa, joten siinä mielessä voi olla tyytyväinen itseensä olipa lopputulos kumpi tahansa.

Otto on tehnyt useita sijaisuuksia Zugin kansainvälisellä koululla, mistä ollaan todella iloisia. Miekin oon tyytyväinen työtilanteeseen. En olisi voinut koskaan uskoa miten palkitsevaa vanhusten kanssa työskentely voi olla. Tuntuu, että viime talvena työskennellessäni Neuvolassa sain antaa itsestäni kaiken, mutta sain siitä vastaavasti itselleni hyvin vähän, vaikka työ odottavien äitien ja lapsien parissa onkin mielenkiintoista. Tällä hetkellä vanhusten tyytyväisyys ja iloisuus antaa niin paljon positiivisuutta ja energiaa, että työtä jaksaa tehdä ihan eri tavalla. Aina siis kannattaa kokeilla tehdä myös sellaisia asioita, joista ei kuvittelisi pitävän. Niiiin. :)
Rauhallista Itsenäisyyspäivää ja tunnelmallista Joulun odotusta. <3

Talviaika.

Kellojen siirto teki mulle tänä aamuna tepposet: Olin Hoffmanin leipomolla jo ennen ysiä! Sunnuntai aamuna! Leipomo aukeaa yleensä klo 9.00, mut olivat ilmeisesti ennakoineet miunlaisten kesänlapsien elävän vielä kesäaikaa, ja olivat avanneet tänään aikaisemmin. Hyvä niin. Päivä on saanut siis monestakin syystä lisää pituutta. Kello on vasta neljä ja ollaan tehty jo vaikka mitä. Nyt Otto lähti rangelle ja mie jäin opiskelemaan saksaa, ja tässä sitä ollaan :) Pitäskö miun rueta kirjoittaa blogia saksaksi?? se ois hyvää übungia se!
Eilen oltiin opintomatkalla Saksassa. Kieltä on hyvä harjoittaa käytännössä sekä kielikylpy tekee aina terää. Käytiin siis Konstanzissa, Saksassa :) Oli todella tunnelmallinen kaupunki! Taidan viedä neiti Nopsajalan sinne, jos meillä on aikaa ja halua.
Sitten Ottoa kutkutti lähteä käymään vielä OutLet-kylässä Metzingenissä ja kohta huomattiin lähestyvämme Stuttgartia! Jotkut meistä tykkää ajella :) Naapuri pyöritteli päätään kun kerrottiin että "sinne ajaa vaan sen kolme tuntia!", ei ole kuulemma menossa.
Tehtiin todella hyviä löytöjä ja toinen joululahjakin tuli ostettua! Sanotaanko näin, että muistan taas mitä se shoppailu on :D
Tää viikko on otettu rauhallisesti muutoin. Mie oon ollut aamuisin töissä niin kurssin jälkeen illat on olleet vapaat. Otto teki kanssa lyhyempää päivää. Teki tosi hyvää. Tämä viikonloppu oli myös vapaa pelien osalta. No, mutta ettei aivan salibandy-vapaaksi viikonlopuksi jää niin lähdetään illalla katsomaan vielä 2-divisioonan peliä! Mut se tarkottaa sitä, että nyt on alettava opiskelemaan. Vaikka eilinen matka oli oikein antoisa, täytyy nyt paneutua kieliopin koukeroihin.

Mukavaa tulevaa viikkoa!
Kaizu

Jouluksi Suomeen!

Työ ja saksan opiskelu on pitäneet sen verran liikkeellä, että viime kirjoituksesta on jo hurahtanut pari viikkoa ihan huomaamatta! Ollaan molemmat tehty viime viikot paljon töitä ja haaveiltu vaan päivästä kun molemmat voisi vaan olla ja levätä. Noh, nyt alkaa Otolla ainakin helpottamaan työrintamalla ja mulla kans etenkin tällä viikolla. Tiedän, että on paljon opiskelijoita, joilla ei ole yhtään kokonaista päivää viikossa vapaata ja arvostus heitä kohtaan on vaan noussut entisestään.

Torstaina saadaan vieraita, jippii! Paitsi mie oon kyllä kuullut monesti Oton puhuvan A-luokan reissusta, johon hameväellä ei ole osuutta. No, mut ehkä mie saan ees jotain kivaa tehdä poikien kanssa. Ois ihana lähtee käymään vuorilla!
Syksy on tullut todenteolla myös tänne. Muistan kun kaksi vuotta sitten Juho ja Suvi olivat syyslomalla käymässä, silloin oli vielä todella lämmintä tähän aikaan. Nyt tulee lunta jo 1000m:ssä, ja lumiraja laskee viikonloppua kohden.

HeiaHeia on jäänyt nyt myös vähemmälle kirjaukselle, tosin niin on liikunnatkin viime viikolla! Ostin 6kk jumppakortin, joten nyt alkaa taas liikunta. Voisihan sitä liikkua muutenkin kuin ryhmäliikunnassa, mutta jotenkin mie saan sen hyvänolon tunteen parhaiten sieltä. Joku Lesmills:in suunnittelija on miettinyt ne ohjelmat sen verran tarkkaan valmiiksi, että itse ei tarvitse kuin tehdä ohjeiden mukaan, täysillä :)Anette otti myös sinne jäsenyyden. Tänään mennään Zumbaamaan!

Tänään varataan vihdoin lennot jouluksi Suomeen! Saan erityisluvalla olla lomalla joulun ja uuden vuoden, täällä kun on periaatteena, että jompikumpi pitäisi olla töissä.
Nyt alan valmistelemaan esitystä Balin matkasta saksaksi, ihanaa päästä takaisin niihin muistoihin. Onkohan sellainen kuukauden loma vielä tulevaisuudessa realistinen?

Kaitsu

"Tänään meillä on, hyviä uutisia..."

Mie lupailin ilmoittavani heti kun hyviä uutisia on, ja nyt niitä todellakin riittää.
Kävin viime perjantaina kahdessa eri työpaikkahaastattelussa, joista toiseen pääsin "kokeilupäivälle" mut toiseen ne otti miut töihin samantien :) tai siis eilen mie sitten aloitin Altersresidenz Falkenstein:issa. Ei oo sinänsä mikään unelmatyöpaikka, mutta jostain täällä on aloitettava ja oon tosi onnellinen kun sain paikan! Osastolla missä työskentelen on 12 asukasta, kaikilla omat tilavat, kodinomaiset huoneet. Osa asuu vaan niinkuin hotellissa, ja osa tarvii apua päivittäisissä jutuissa. Mut kaikki on liikkuvia ja hoidollisesti helppoja. Tuo paikka on todellakin Residanz, eikä mikään tavisten vanhainkoti, mihin Suomessa on totuttu. Osa asukkaista maksaa asumisesta jopa 7000 chf/kk! Työntekijät on tosi mukavia ja on kiva huomata, että työnaloitus on tällä kertaa huomattavasti helpompi kuin viime kerralla Sveitsissä. Miun nimi tuottaa luonnollisesti taas ongelmia vanhuksille, eilen sitten mietittiin, että mikä voisi olla miun kutsumanimi täällä! Ihan hassu idea miun mielestä jos minuu kutsutaan vaikka Larissaksi, mikä oli yks ehdotus :D Sveitsiläistä logiikkaa. Yks asukas taas hokee miun nimee aina kun näkee miut, mikä on vähän erikoista myös ;) Täällä on muuten vuorot huomattavasti pidempiä kun Suomessa, 9h15min on normaali aamu- ja iltavuoro.

Ossi muutti eilen myös omaan kämppään, asutaan nyt kahestaan tää koko kausi tässä asunnossa. Vieraille on hyvin tilaa, prinsessahuoneen lisäksi on myös toinen vierashuone (Pojille! :)). Nyt on kiva rueta laittamaan oikesti kotia kun tiedetään, että tässä ollaan ja pysytään ainakin ensi kesään saakka. Toinen Ikean reissu on suunnitelmissa kunhan saan ensimäisen palkan :D

Tapasin tällä viikolla erään suomalaisen naisen, kuka on asunut Sveitsissä jo 20 vuotta. Selvisi, että asutaan ihan viereisissä kylissä. Oli tosi kiva käydä kahvilla, aika hurahti tosi nopeesti. Sain myös neuvoja työnhakuun Sveitsissä jatkoa ajatellen. Miettikää, että täällä pitää tehdä tietynlainen hakemuskansio johon hakemus ja cv tulee tulostaa tietylle työnhakupaperille! Vaan täällä voi olla kaikki näin tarkkaa. Lisää siis sveitsiläistä "logiikkaa"...

Nyt alan jännittää Oton joukkueen peliä seuraamalla netistä. Huomenna mennään Anetten kanssa Winterthuriin kannustamaan Lok voittoon.

Ihanaa Sunnuntaita alli Liebi! <3
K

Uusi yritys...

Myönnettäköön, että tuo edellinen postaus on kaikkien aikojen pohjanoteeraus, mutta kirjottaminenkin vaatii tietynlaisen fiiliksen ja ajankohdan, mitä viime perjantaina ei nähtävästi ollut. :)
Rebecca-prinsessa lähti tänään takasin kotiin. Myö vietettiin ihanat aurinkoiset päivät vaeltaen jalat hapoille ja todella kipeiksi Engelbergissä, tutustuen Luzerniin, Zürichiin sekä Lenzburgiin ja kaiken huipuksi shoppailemalla Strasbourgissa, Ranskassa. Tai no Repa hoiti enemmänkin tuon shoppailupuolen, mie ootan ensin löytäväni jotain töitä ennen kun pääsen shoppailemaan. No ostin mie sentään Bodyshopista ihania rasvoja ja suihkugeelejä kun halvalla saatiin :) niiden tuoksut tuo ihanaa luksusta arkeen!

Saksankurssi on myös tuonut arkeen mukavaa sisältöä. Käyn siis päivittäin Luzernissa kielikoulussa. Meidän opettaja on aivan mahtava ja kurssilaisissakaan ei ole valittamista. Siellä on kaksi ukrainalaista naista, espanjalainen mies (Teneriffalta!), australialainen mies, filippiiniläinen nainen, japanilainen nainen ja yks suomalainen Kapanen :D lisäksi siellä on tällä viikolla aloittanut yksi mies jonka alkuperästä en oo ihan varma. Se oli tullut juuri sinä päivänä kun mie pidin vapaapäivän Repan kanssa. Epäilen, että hän tulee Somaliasta. Tuntuu kyllä,että oon jo nyt alkanut jäsentelemään esimerkiksi lauseita eri tavalla ja oppinut huomaamaan virheitä joita teen. Tuo kurssi kestää kolme kuukautta niin uskon, että siinä ajassa ehtii oppia paljon. Mie matkustan siis Luzerniin tunnin täältä Reinachista bussilla. Matkalla ehtii hyvin lukea ja tehdä tehtäviä, tai joskus vaan levätä.

Otto on aloittanut tiistaina työt! Mulla työasiat on vielä auki, mutta huomenna mahdollisesti selviää jotain, ilmoittelen sitten heti kun on jotain hyviä uutisia :)Myös asunto asiat alkaa pikku hiljaa selkenemään, siitäkin pitäisi saada vielä tarkempaa tietoa huomenna. Jotain kuitenkin on selvinnyt, nimittäin myö päästään shoppailemaan Ikeasta kaikkea mitä tarvitaan tänne seuran piikkiin, jeeeee! Ostoslistalla on ainakin kenkäteline, lamppu, naulakko ym pientä. Mennään viimestään maanantaina Ikeaan, mutta yritän suostutella Oton lähtemään jo huomenna!

Tänään alkaa muuten jumppapaikassa myös ZUMBA! Siitä tulikin mieleen, että liittykäähän työkin Heiaheiaan, missä voi pitää päiväkirjaa liikunnasta ja kannustaa toisia myös liikkumaan. Miun tämän viikon pelastus on, että shoppailun voi myös merkitä sinne :) ja siivouksen... Noora koukutti miut tuohon sivustoon, eikä se ollut edes vaikeaa ;)

Laittakaahan työkin kuulumisia ja voimia syksyyn <3

-K

Ja sit ois perjantai..

Taas on perjantai. àh, ei tästä tuu nyt mitään. Palataan myöhemmin! :)

Prinsessa huone.

Kun ei ole mitään tärkeämpää mietittävää niin voi tehdä tikusta asiaa. Mie iloitsen kovin tällä hetkellä huoneesta, mikä on nimetty nyt Prinsessahuoneeksi.
Ensin kyseinen huone kulki Kaisan huone- nimellä. Tämä sai alkunsa siitä, että siellä sijaitsee talon ainut peili (wc:n peiliä lukuunottamatta), ja oon hoitanut siellä kaunistautumisen. Valitettavasti se toimi tähän asti myös välivarastona.
Mutta eipähän toimi enää! Koska ensi viikolla tänne saapuu ensimäinen prinsessa lomalle, täytyi huoneelle tehdä jotain.
Sisustus on erittäin vaatimaton, mutta sydämmellä toteutettu. Siivosin roinat kaappeihin, jotta varasto fiilis saatiin pois. Kävin vintiltä penkomassa vanhan tuolin yöpöydäksi mihin asettelin erään kuvan kahdesta prinsessasta sekä lukulampun. My Little Pony lakanat sängyssä kruunaa kaiken.
Kaiken tämän tein hymynaamalla koko ajan. Pienet ne voi ilot olla! Kiitos kaikki miun prinsessat että soitte mulle tän ilon! <3
Ps. Pojilta pääsy kielletty-kylttiä etsitään!

Ein schönes Wochenende!

Koska pojat katsovat jalista, on mulla taas oikein hyvä hetki "postata" :). Perjantaipäivä on mennyt jumpan, saunan, kielitestin ja golfin merkeissä. Ilma on myös ollut mitä mahtavin, +25 & sininen taivas. Asennoidun nyt niin, että viimeisiä vapaita päiviä viedään, positiivisuus kunniaan!
Mie oon siis selvitellyt kielitutkinto asioita ja näyttäisi siltä, että tarvittavaan B2-tasoon menisi intensiivisesti opiskellen 3 kuukautta. Tavoitteena olisi jos saisin 50% töitä niin silloin jäisi aikaa ja rahaa opiskella päivittäin. Katsellaan kuinka käy.

Golf on lähtenyt uuteen nousuun meidän perheessä. Käytiin eilen rangella pro Nykyn opissa ja saatiin molemmat tosi hyviä vinkkejä. Voikun pääsisin itsekin Nykyn valmennuksen suojiin :D On ihanaa kun nyt on aikaa käydä harjoittelemassa. Tänään oli eka kerta kahestaan rangella kun Gute Laune säilyi koko ajan. :))

Huomenna jatkuu "halli-Ullan" arki kun suunnataan cup-otteluun Zugiin. Mie ootan reissua oikein innolla, sillä tiedossa on käynti meksikolaisessa ravintolassa, missä oon syönyt elämäni parhaimmat quesadillat. Ei itse Meksikostakaan löytynyt vertaista :) Oon koko viikon herkutellut ajatuksella niistä, etenkin herkkulakon alettua. Ai niin, Otto pistää parastaan, että lipsusin herkkuihin. T-L kuulemma maksaa Oton herkut ;) tänään se osti sipuja, mitä ei ole varmaan koskaan tehnyt ilman miun myötävaikutusta. Lisäksi O herkutteli banaanijäätelöllä, mille ei löytynyt tarpeeksi hehkuttavia adjektiiveja. Mie kestin kuin nainen, oikeastaan tuo vaan vahvistaa halua onnistua lakossa. Niiiin.

Mutta toivon kaikille oikein rentouttavaa viikonloppua. Ihanaa kun kommailette kirjoituksia, muutoin tää bloggaus ois aika yksinäistä. Ai nii, kuvia on toivottu, yritän järjestää asian :)

Liebe Grüsse, K

Kuinka monta huonoa golfkierrosta hyvä suhde kestää?

Uskomaton laji tuo golf. Se voi todella kasvattaa ihmistä jos antaa sille mahdollisuuden, sillä se on pahimmillaan todella hermoja raastavaa kun epäonnistuu. Miussa se on tuonut esiin armottoman kilpailuvietin, mitä en oo koskaan aikasemmin kokenut. Onko se sitä kun siinä kilpaillaan vaan itseään vastaan, en tiedä. Meiän parisuhteeseen golf on tuonut jotain uutta. Golf kääntää meiän roolit parisuhteessa aivan päälaelleen. Miusta tulee tulisielu ja Otto saa toimii rauhankyyhkynä. Golf ei tosiaan tuo esiin miun parhainta puolta, ainakaan vielä.

Että se siitä uudesta parhaasta ystävästä minkä luulin eilen löytäneeni puukolmosesta. Tänään mistään mailasta ei tullut miun kaveria. Ainut ystävä kentällä oli Otto. Uskomattomilla hermoilla varustettuna.

Mulla on paljon opittavaa sekä lajista, että kentällä käyttäytymisestä. Mut onneks mulla on hyvä opettaja. :) Perjantaille sain vielä uuden mahdollisuuden.

Tervetuloa Arki

Takaisin ollaan Reinachissa, monen mutkan, tunnelin ja uuden kokemuksen jälkeen. Tai itse asiassa ollaan tällä hetkellä Lenzburgissa, McArthurs-pubissa. Ode halusi tulla katsomaan jalista niin mie keksin itelleni kerrankin tekemistä mukaan :) voi meidän käy niin sääliksi tän paikan pitäjiä kun viimeksikin oltiin ainoat asiakkaat :/ tän baarin pitäjät on veljekset Skotlannista. Odetsu menetti sydämensä heti astuttuaan ensi kertaa sisään. Tää paikka on yksi isoista plussista myös mietittäessä mihin kaupunkiin täällä asetutaan, siis O:n mielestä.

Matka Italiaan meni oikein ihanasti. Matkakohde Cinque Terren alue osoittautui hyväksi ja selvisin matkanjohtajan pestistä lähes ongelmitta! Cinque Terre on viiden kylän "jono" Ligurian meren rannalla Italiassa. Onni onnettomuudessa en saanut hotellia juuri noista viidestä kylästä, sillä niissä oli tosi paljon turisteja. Meiän yöpaikka sijaitsi 20km Riomaggioresta, Vezzano Ligure- nimisessä todella pienessä kylässä. Siellä oli meidän havaintojen mukaan vaan meiän hotelli, yksi kahvila, yksi huippu pizzeria ja yksi huono ravintola. Matka hotelliin oli tosin aluksi aika haastava, kun meiän Masa-navi johdatti meidät jotain kinttupolkua pitkin. Lopulta selvisi, että sinne pääsee ihan tavallistakin tietä pitkin, tai niin tavallista kun vuoristotie voi olla. Meiän arviolta hotelli oli noin 1 km merenpinnasta.

Vezzano Liguresta tehtiin päivän retki Cinque terreen. Matkanjohtaja oli lukenut, että Riomaggioresta lähtee rakkaudenpolku Manarolaan. Vaikka kaikki meistä ei olekaan innokkaita vaeltajia, 20min rakkaudenpolku kuullosti niin romanttiselta että otin riskin suunnitellessa sen lomaohjelmaan ;) nooh, se ei ollutkaan ihan sellainen polku kuin olin mielessäni maalaillut, mutta oli se kokemuksen arvoinen. (välihuomio: pubiin on tullut kolme muutakin ihmistä, jes!) Rakkaudenpolulle kiinnitettiin myös meidän rakkaudenlukko ja avaimet heitettiin meren aaltoihin. Suomalaisen mentaliteetin mukaan odotettiin ettei kukaan vaan nähnyt tätä romanttista toimintaa :)

Toinen yöpymiskohde oli Deiva Marina. Siellä meiän hotelli oli ihan merenrannalla. Vietettiin kaks päivää ihan täyttä rantalomaa. Oli kyllä tosi rentouttavaa kun sielläkään ei ollut paljoa virikkeitä, ei ollut painetta ravata kaupoissa ym No mutta Sky-sports näkyy vissiin jokaisessa kyläpahasesta että nähtiin kaikki Liverpoolin pelit, mikä onni!

Kotimatkalla pysähdytiin Serravallessa golf-kentällä. Hulppeet oli maisemat olla caddynä viiniviljelmien ympäröimänä. Kierroksen jälkeen palattiin taas "sivistyksen" pariin käymällä syömässä mäkkärissä ja shoppailemassa outlet-kylässä :D O löysi kahdet punaiset housut ( ei oransseja kuitenkaan) ja mie löysin mm. lenkkipuvun Nikeltä.

Niin lenkkipuvusta päästäänkin seuraavaan asiaan, että päätettiin tänään äipän kanssa, kun ajettiin lentokentälle, että alotetaan herkkulakko jouluun asti. Muistin siinä, että tein saman myös viime syksynä. Sillon samaan innostu myös ainakin anoppi, Aksu, Subu ja Nortti, mites tällä kerralla?? Mutta sellanen lievennys lakkoon on, että jokainen voi valita yhden lempiherkun mitä saa syödä kerran kahdessa viikossa, eikös kuulosta reilulta? Miun sallittu herkku on siput :)

Mutta tosiaan lomailu on nyt ohi, tervetuloa kotirouvan (työttömän) arki! Odotan sitä innolla, mutta toivoen ettei se kestä kauaa. Ensi viikon aikana pitäisi kuulua jotain työasioista ja ehdin selvitellä kielikurssi mahollisuuksia. Odella on jälleen harkkapelejä ensi viikolla. Toinen Malansia vastaan. Sinne on miunkin tarkotus lähteä mukaan ja tavata samalla muita suomalaisia.

Tilanteen tasalle

Ihan vaan että säilytän tän miun suuren lukijakunnan kerron teille, että seuraava viikko voi olla hiljaista täältä suunnalta. ;)
Myö startataan huomen aamuna kukonlaulun aikaan kohti Italiaa! Minihäämatka numero uno! Tarkka kohde on vielä salassa Otoltakin, nimittäin Genova johon alunperin oltiin menossa ei sitten vaikuttanutkaan niin hyvältä vaihtoehdolta. Sain italiassa asuvalta työkaverilta vinkkejä mukavista kohteista! Vähän jännittää kun tämä on OK-matkojen ensimäinen reissu missä mie oon yksin matkanjohtajana! Ajomatkaa on kuitenkin noin 540km meiltä ja koska Italiassa on vielä lomakausi, pitää varautuu kunnon ruuhkiin. Palaillaan matkoilta sitten ensi viikon tiistaina.

Ensi viikolla tuleekin sitten jo meidän ensimäiset vieraat kun HTG  tulee tiistaina ja meiän porukat keskiviikkona. Että lomailu jatkuu sinne asti. Ensi keskiviikkona selviää myös enemmän miun työkuvioista, että pidetään peukkuja!

Nyt alan pakkailemaan ja suunnittelemaan parhaita eväitä ikinä! ;D

Arrivederci!

Minäkö Bloggari?

Hahaa, blogin luominen olikin niin helppoa, että päästään heti asiaan. Mitään hifi-tehosteita ei tästä blogista tule löytymään eikä sen koommin päivänasujakaan :) tavoitteena on, että tätä jaksaa lukea vain ne ihmiset joita aidosti kiinnostaa mitä mulle ja meille täällä kuuluu. Katsotaan, voi myös olla, että tämä jää vain yhteen postaukseen, mutta kuten täällä sanoittaisiin: muss mal luege!

Aloitin tänään päiväni Hausfrau:na, kun muut lähtivät töihin. Päivään mahtui pyykkäystä, kaupassa käyntiä, verhojen ripustelua, ruuanlaittoa ja mitä vielä. Illalla menin innosta pinkeänä tsekkaamaan salin, missä ois pumppia, balancea, pilatesta ja bodyvivea tarjolla kesähintaan. (Niin ja tietysti sisäpyöräilyä, mistä nää paikalliset elää). Miut otettiin oikein ystävällisesti vastaan ja paikanpitäjä, noin 50-60v nainen kyseli tarkkaan mistä mie tuun ja mitä täällä teen. Epäili että oon jääkiekkoilijoita, täh! Kuntokuuri tulee vissii todella tarpeeseen. Sanoi myös että näytämpä nuorelta ja totesin vaan että en oo niin nuori miltä näytän ja rouva antoikin merkitseviä katseita kun tultiin miun syntymäaikaan :) noh, onneks en ole vielä 28, mitä tänä aamuna laskeskelin. Mutta ilmoittautuminen meni siis oikein mallikkaasti ja tapasinkin jo pumpin vetäjän. Hmm, ei aivan sellainen johon oon Helsingissä tottunut. Mies näytti sisäpyöräilijältä, ikää noin 50v. Oikein hyvän pumpin hää veti, ohjelma oli tuttu Suomesta, joten ohjeita ei ollut edes tarve ymmärtää. Hauskaa oli kyllä huomata miten lihasmuisti todellakin toimii! Jälleen positiivinen kokemus sveitsiläisestä kulttuurista, kun lähtiessä Rosmarie huikkaa - Ade Kaisa!