tiistai 31. elokuuta 2010

Kuinka monta huonoa golfkierrosta hyvä suhde kestää?

Uskomaton laji tuo golf. Se voi todella kasvattaa ihmistä jos antaa sille mahdollisuuden, sillä se on pahimmillaan todella hermoja raastavaa kun epäonnistuu. Miussa se on tuonut esiin armottoman kilpailuvietin, mitä en oo koskaan aikasemmin kokenut. Onko se sitä kun siinä kilpaillaan vaan itseään vastaan, en tiedä. Meiän parisuhteeseen golf on tuonut jotain uutta. Golf kääntää meiän roolit parisuhteessa aivan päälaelleen. Miusta tulee tulisielu ja Otto saa toimii rauhankyyhkynä. Golf ei tosiaan tuo esiin miun parhainta puolta, ainakaan vielä.

Että se siitä uudesta parhaasta ystävästä minkä luulin eilen löytäneeni puukolmosesta. Tänään mistään mailasta ei tullut miun kaveria. Ainut ystävä kentällä oli Otto. Uskomattomilla hermoilla varustettuna.

Mulla on paljon opittavaa sekä lajista, että kentällä käyttäytymisestä. Mut onneks mulla on hyvä opettaja. :) Perjantaille sain vielä uuden mahdollisuuden.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Tervetuloa Arki

Takaisin ollaan Reinachissa, monen mutkan, tunnelin ja uuden kokemuksen jälkeen. Tai itse asiassa ollaan tällä hetkellä Lenzburgissa, McArthurs-pubissa. Ode halusi tulla katsomaan jalista niin mie keksin itelleni kerrankin tekemistä mukaan :) voi meidän käy niin sääliksi tän paikan pitäjiä kun viimeksikin oltiin ainoat asiakkaat :/ tän baarin pitäjät on veljekset Skotlannista. Odetsu menetti sydämensä heti astuttuaan ensi kertaa sisään. Tää paikka on yksi isoista plussista myös mietittäessä mihin kaupunkiin täällä asetutaan, siis O:n mielestä.

Matka Italiaan meni oikein ihanasti. Matkakohde Cinque Terren alue osoittautui hyväksi ja selvisin matkanjohtajan pestistä lähes ongelmitta! Cinque Terre on viiden kylän "jono" Ligurian meren rannalla Italiassa. Onni onnettomuudessa en saanut hotellia juuri noista viidestä kylästä, sillä niissä oli tosi paljon turisteja. Meiän yöpaikka sijaitsi 20km Riomaggioresta, Vezzano Ligure- nimisessä todella pienessä kylässä. Siellä oli meidän havaintojen mukaan vaan meiän hotelli, yksi kahvila, yksi huippu pizzeria ja yksi huono ravintola. Matka hotelliin oli tosin aluksi aika haastava, kun meiän Masa-navi johdatti meidät jotain kinttupolkua pitkin. Lopulta selvisi, että sinne pääsee ihan tavallistakin tietä pitkin, tai niin tavallista kun vuoristotie voi olla. Meiän arviolta hotelli oli noin 1 km merenpinnasta.

Vezzano Liguresta tehtiin päivän retki Cinque terreen. Matkanjohtaja oli lukenut, että Riomaggioresta lähtee rakkaudenpolku Manarolaan. Vaikka kaikki meistä ei olekaan innokkaita vaeltajia, 20min rakkaudenpolku kuullosti niin romanttiselta että otin riskin suunnitellessa sen lomaohjelmaan ;) nooh, se ei ollutkaan ihan sellainen polku kuin olin mielessäni maalaillut, mutta oli se kokemuksen arvoinen. (välihuomio: pubiin on tullut kolme muutakin ihmistä, jes!) Rakkaudenpolulle kiinnitettiin myös meidän rakkaudenlukko ja avaimet heitettiin meren aaltoihin. Suomalaisen mentaliteetin mukaan odotettiin ettei kukaan vaan nähnyt tätä romanttista toimintaa :)

Toinen yöpymiskohde oli Deiva Marina. Siellä meiän hotelli oli ihan merenrannalla. Vietettiin kaks päivää ihan täyttä rantalomaa. Oli kyllä tosi rentouttavaa kun sielläkään ei ollut paljoa virikkeitä, ei ollut painetta ravata kaupoissa ym No mutta Sky-sports näkyy vissiin jokaisessa kyläpahasesta että nähtiin kaikki Liverpoolin pelit, mikä onni!

Kotimatkalla pysähdytiin Serravallessa golf-kentällä. Hulppeet oli maisemat olla caddynä viiniviljelmien ympäröimänä. Kierroksen jälkeen palattiin taas "sivistyksen" pariin käymällä syömässä mäkkärissä ja shoppailemassa outlet-kylässä :D O löysi kahdet punaiset housut ( ei oransseja kuitenkaan) ja mie löysin mm. lenkkipuvun Nikeltä.

Niin lenkkipuvusta päästäänkin seuraavaan asiaan, että päätettiin tänään äipän kanssa, kun ajettiin lentokentälle, että alotetaan herkkulakko jouluun asti. Muistin siinä, että tein saman myös viime syksynä. Sillon samaan innostu myös ainakin anoppi, Aksu, Subu ja Nortti, mites tällä kerralla?? Mutta sellanen lievennys lakkoon on, että jokainen voi valita yhden lempiherkun mitä saa syödä kerran kahdessa viikossa, eikös kuulosta reilulta? Miun sallittu herkku on siput :)

Mutta tosiaan lomailu on nyt ohi, tervetuloa kotirouvan (työttömän) arki! Odotan sitä innolla, mutta toivoen ettei se kestä kauaa. Ensi viikon aikana pitäisi kuulua jotain työasioista ja ehdin selvitellä kielikurssi mahollisuuksia. Odella on jälleen harkkapelejä ensi viikolla. Toinen Malansia vastaan. Sinne on miunkin tarkotus lähteä mukaan ja tavata samalla muita suomalaisia.

torstai 19. elokuuta 2010

Tilanteen tasalle

Ihan vaan että säilytän tän miun suuren lukijakunnan kerron teille, että seuraava viikko voi olla hiljaista täältä suunnalta. ;)
Myö startataan huomen aamuna kukonlaulun aikaan kohti Italiaa! Minihäämatka numero uno! Tarkka kohde on vielä salassa Otoltakin, nimittäin Genova johon alunperin oltiin menossa ei sitten vaikuttanutkaan niin hyvältä vaihtoehdolta. Sain italiassa asuvalta työkaverilta vinkkejä mukavista kohteista! Vähän jännittää kun tämä on OK-matkojen ensimäinen reissu missä mie oon yksin matkanjohtajana! Ajomatkaa on kuitenkin noin 540km meiltä ja koska Italiassa on vielä lomakausi, pitää varautuu kunnon ruuhkiin. Palaillaan matkoilta sitten ensi viikon tiistaina.

Ensi viikolla tuleekin sitten jo meidän ensimäiset vieraat kun HTG  tulee tiistaina ja meiän porukat keskiviikkona. Että lomailu jatkuu sinne asti. Ensi keskiviikkona selviää myös enemmän miun työkuvioista, että pidetään peukkuja!

Nyt alan pakkailemaan ja suunnittelemaan parhaita eväitä ikinä! ;D

Arrivederci!

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Minäkö Bloggari?

Hahaa, blogin luominen olikin niin helppoa, että päästään heti asiaan. Mitään hifi-tehosteita ei tästä blogista tule löytymään eikä sen koommin päivänasujakaan :) tavoitteena on, että tätä jaksaa lukea vain ne ihmiset joita aidosti kiinnostaa mitä mulle ja meille täällä kuuluu. Katsotaan, voi myös olla, että tämä jää vain yhteen postaukseen, mutta kuten täällä sanoittaisiin: muss mal luege!

Aloitin tänään päiväni Hausfrau:na, kun muut lähtivät töihin. Päivään mahtui pyykkäystä, kaupassa käyntiä, verhojen ripustelua, ruuanlaittoa ja mitä vielä. Illalla menin innosta pinkeänä tsekkaamaan salin, missä ois pumppia, balancea, pilatesta ja bodyvivea tarjolla kesähintaan. (Niin ja tietysti sisäpyöräilyä, mistä nää paikalliset elää). Miut otettiin oikein ystävällisesti vastaan ja paikanpitäjä, noin 50-60v nainen kyseli tarkkaan mistä mie tuun ja mitä täällä teen. Epäili että oon jääkiekkoilijoita, täh! Kuntokuuri tulee vissii todella tarpeeseen. Sanoi myös että näytämpä nuorelta ja totesin vaan että en oo niin nuori miltä näytän ja rouva antoikin merkitseviä katseita kun tultiin miun syntymäaikaan :) noh, onneks en ole vielä 28, mitä tänä aamuna laskeskelin. Mutta ilmoittautuminen meni siis oikein mallikkaasti ja tapasinkin jo pumpin vetäjän. Hmm, ei aivan sellainen johon oon Helsingissä tottunut. Mies näytti sisäpyöräilijältä, ikää noin 50v. Oikein hyvän pumpin hää veti, ohjelma oli tuttu Suomesta, joten ohjeita ei ollut edes tarve ymmärtää. Hauskaa oli kyllä huomata miten lihasmuisti todellakin toimii! Jälleen positiivinen kokemus sveitsiläisestä kulttuurista, kun lähtiessä Rosmarie huikkaa - Ade Kaisa!